KAUDEN YHTEENVETO

Moikka,
Kevät tulee jo kovaa vauhtia ja minun osaltani on saatu kisakausi myös päätökseen. Käyn hieman läpi kulunutta kautta omalta osaltani.

Näin alkuun tuntuu todella haikealta päättää kausi. Loppuakohden alkoi tietysti näkyä hieman väsymisen merkkejä, sillä olinhan ollut muutenkin reissunpäällä jo 2kk putkeen. Joten viimeisin viikko kotona on kyllä tehnyt hyvää!
Palatakseni kuitenkin kauden alkuun. Virallinen kisakausihan piti alkaa Itävallan Söldenistä, mikä kuitenkin jouduttiin perumaan. Söldeniin mentäessä en ollut täysin varma olenko valmis, kuitenkin kisaa lähestyessä tuntui päivä päivältä laskeminen paremmalta ja kova halu kisarinteeseenkin oli.
Lopulta kausi saatiin alkuun Levin maailman cupista, mihin en sinänsä osannut odotuksia laittaa, kisat olivat erittäin hyvin järjestetty ja olosuhteet olivat tasapuoliset, mutta oma pujotteleminen oli hieman hukassa tuossa vaiheessa.
Selvää oli että Levin jälkeen menemme kisaamaan Eurooppa Cuppia. Europpa Cup kausi lähti kivasti käyntiin top 10 sijoituksella ja siitä tahti jatkuikin useilla Eurooppa Cupin kilpailuilla joulukuun yli. Joulukuussa iski pieni flunssa joka ei millään tahtonut lähteä, mutta tiesi että siinä vaiheessa oli itselle tärkeitä kisoja, joten päätin puskea flunssasta huolimatta kisat läpi. 
Joulukuussa runsas laskeminen oli myös ärsyttänyt ärtynyttä ala-selkää, jonka takia jouduin ottamaan vähän extra lepoa. 

Tammikuussa päätimme jättää Maailman Cupin kilpailut välistä ja ihan syystä. Keskityimme löytämään laskemiseen iloa ja sitä kautta oma itseluottamus alkoi löytyä takaisin. Pikkuhiljaa sitä myötä alkoi laskeminen tuntua taas kivalta ja kehitystä alkoi näkyä. 

Helmikuussa jatkui taas Eurooppa Cupin kisat, missä tein tasaista suoriutumista. Siitä matka jatkuikin MM-kisoihin Meribeliin. Yritin mennä rennoin mielin MM-kisoihin, mutta asetin itselleni odotuksia jotka olisin halunnut saavuttaa, valehtelisin jos väittäisin etteikö laskeminen MM-kisoissa ollut varovaista, sillä siltä se vähän tuntuikin. Se kuitenkin taas opetti...

MM-kisoista matka jatkui Italiaan treenaamaan. Tuntui kuin laskua olisi säädetty yksi napsu kovemmalle ja nämä olivat minulle tärkeitä treenejä ja oppeja. Tunnelma oli myös erittäin hyvä ja oma fiilis oli aivan mahtava. 

Italiasta matkustin suoraan Jällivaaraan. Jällivaaran Eurooppa Cuppeihin menin uudella fiiliksellä ja se näkyi heti toisen päivän tuloksessa positiivisesti ja laskin kauden ensimmäisen top 5 sijoituksen Eurooppa Cupissa.

Päätimme siitä lähteä kokeilemaan Åren Maailman Cuppiin, mutta se tulos jäi vielä odottamaan. Åresta matkustimme Narvikiin Eurooppa Cupin finaaleihin. Finaalit menivät omalta osaltani aika penkin alle ärtyneiden monossa painavien pattien takia, mitkä siis olivat tulehtuneet. Noh, noita kisoja tulee lisää, olisin tosin halunnut päättää kansainvälisen kilpailukauden hyvään tulokseen, mutta noille nyt ei oikein enään mitään voi.

Narvikin jälkeen kalenterissa oli pelkästään kotimaan fis kilpailut sekä SM-kisat. Oli super kivaa kilpailla kotimaassa ja keväthangilla, sekä nähdä kavereita ja pitää hauskaa. Pitkä kausi oli taas takana ja loppujen lopuksi se päättyi nopeammin kuin olisin toivonut. 

Olen erittäin kiitollinen yhteistyöstä mitä olen valmentajien kanssa tällä kaudella rakentanut ja tukijoille iso kiitos. Odotan jo innolla päästä rakentamaan tulevaa kautta ja tekemään töitä sen eteen.

-ep