ALKUKAUDEN KUULUMISET
Heissan,
Olen tällä hetkellä Pohjois-Amerikassa paikassa nimeltä Burke Mountain, VT. Treenaan täällä tällä hetkellä yhdessä Puolan Magdalena Luczak:n ja tiiminsä kanssa. Olemme saaneet todella hyviä treenipäiviä erilaisissa olosuhteissa, sekä lisäksi onnistuneita ja kehittäviä fysiikkaharjoituksia. Tulimme tänne viikon mittaiselle leirille Maailman Cup kisojen jälkeen Mont Tremblant:sta Kanadasta.
Palataan kuitenkin takaisin lokakuuhun hetkeksi ja mistä kausi on lähtenyt liikkeelle. Päätimme viime hetkellä yhdessä valmentajani kanssa, että Saas Feessa muutaman hyvän nousujohteisen laskupäivän perusteella lähteä Itävallan Hintertuxiin pariksi päiväksi. Halusimme kokeilla erilaisia olosuhteita ja tehdä mahdollinen päätös Söldenin Maailman Cupin suhteen. Hintertux tarjosi erittäin vaikeat olosuhteet, mutta treenit kovien kilpasiskojen kanssa näytti että olen valmis avaamaan kauden. Itse kisa toi kuitenkin hankaluuksia ja toivottua tulosta ei vielä Söldenistä tullut... Ei muuta kuin pakkaamaan auto ja nokka kohti Leviä.
Söldenin jälkeen ehdin käydä kotosalla ruhtinaaliset kaksi päivää, ennen kuin lähdin Leville. Levillä oli kaikki organisoitu erittäin hyvin ja treenit sekä olosuhteista ei ole moittimista, joten Leville erityismaininta hyvästä työstä. Levin Maailman Cup oli myös kerrassaan hieno tapahtuma, omat tavoitteet ja odotukset oli kisan suhteen aika maltilliset ottaen huomioon lähtönumeroni 82. Leviltä jäi käteen paljon muita oppeja mistä tulen kauden aikana avaamaan hieman lisää...
Levin Maailman Cupin jälkeen jäimme Leville treenaamaan, kuten moni muukin joukkue. Oli kiva nähdä muiden joukkueiden nauttivan Levin antimista ja hyvistä treeneistä.
Leviltä suuntasin kotiin taas kokonaisiksi kahdeksi päiväksi, joten pyykin pesua oli luvassa. Levin treenit olivat nousujohteisia, joten päätimme hulluna ajatuksena lähteä Pohjois-Amerikan kisoihin, Killingtoniin ja Mont Tremblantiin.
Killington oli minulle täysin uusi tuttavuus ja en ollutkaan koskaan aikaisemmin laskenut Amerikassa, joten hieman oli perhosia vatsanpohjalla matkalle lähdettäessä. Killingtonin treenit menivät hyvin ja sain kuitenkin hyvän tuntuman hieman erilaiseen pintaan. Suurpuikka kisa jännittikin jonkin verran, hieman typerä virhe viimeisellä kummulla, yritin taistella loppuun asti kunnes laskin päin toiseksi viimeistä keppiä... Laskin kuitenkin puikkakisan kunnialla maaliin haasteista huolimatta.
Jäimme pariksi päiväksi treenaamaan Killingtoniin ennen seuraavalla viikolla olevia Maailman Cupin kahta suurpuikka kilpailua Kanadan Mont Tremblantissa. Tämä kyseinen paikka on Maailman Cup kiertueella täysin uusi tuttavuus meille laskijoille, joten oli kutkuttavaa päästä kisaamaan täysin uuteen paikkaan. Kanadassa lasku tuntui hyvältä ja rennolla fiiliksellä lähdin kisaamaan. Lauantain kilpailussa laskeminen oli jo lähellä omaa parasta tekemistä, mutta lopussa vetäsin kyljelleni ja menetin siihen virheeseen aivan liikaa aikaa, ihmeen kaupalla pystyin onneksi jatkamaan maaliin asti ja olen siitä itselleni kiitollinen, sillä se helpotti seuraavan päivän suoritusta ja rinteen vikat kummutkin tuli tutuiksi.
Sunnuntain kisaan lähdin luottavaisin mielin, tiesin että hyvällä suorituksella onnistuisin laskemaan pisteille. Laskeminen oli hieman jäykempää verrattuna lauantaihin, mutta ensimmäinen lasku oli onneksi riittävä toiselle kierrokselle. Toinen kierros olikin täysin uusi kokemus, mutta seuraavalla kerralla en sitä sitten ihmettelekään. Tästä on nyt kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin ja hirmuinen nälkähän tuosta jäi.
Nyt Trmeblantin kisan jälkeen matkustimme tänne Burke Mountainille, eli takaisin Amerikkaan treenaamaan. Olemme kuitenkin ottaneet hieman rennommin, sillä tämä matkustusrumba on ollut aikamoinen viime aikoina ja on ollut tärkeää palautumisen kannalta rauhoittua hetkeksi. Täältä jatkamme nyt matkaa takaisin Kanadaan Pohjois-Amerikan Cupin kisoihin. Käydään kattomassa minkälaiset karkelot ne sitten onkaan...
Siinä lyhyesti kisakauden alun kuulumiset ja omat mietteet.
Ihanaa joulun odotusta ja muistakaa olla kilttejä!
-ep
